Mitä tänne kuuluu?

Heii!

Tuli hieman taukoa blogeista tässä joulun ja vuodenvaihteen tohinoissa. Juuri ennen joulua sain kännykänkin päivitettyä hiukan vähemmän karvalakkimalliin, nykyisessä ilostuttaa jonkin verran paremmat kuvausominaisuudet kuin vanhassa.

 Freija tupatarkastuksella.

Nifra syöntihommissa. *sydän*

Jouluna saimme lahjaksi eläimiin liittyen uuden pehmolelupossun marsuille aitaukseen ja Herra S muisti minua hyvin tarpeellisella lahjakortilla paikalliseen lempieläintarvikekauppaani. Onkin jo materiaalit valmiina eläintarvikepostaukseen, joka tulee erikseen eetteriin. Vielä on lahjakortissa jonkin verran arvoa jäljellä ja lähiaikoina menenkin taasen shoppaamaan tarpeellisuuksia.

Oli hassua kun sain äidiltä kassin lahjapaketteja ja tämä possu oli paketoitu mukaan näinkin juhlavasti. Yhtään en voinut arvata mitä mahtoi olla tulossa.. :D

Dodi-mies tykkää nukkua mökissä näin. Tässä hän on syvässä unessa ja pitää aika tovin huhuilla, että hän havahtuu ja tarmokkaasti tulee kerjäämään herkkuja. Voi meidän pientä moppitukkaa. *sydän*

Heinäkriisejäkin on riittänyt, tuntuu ettei muuta ollutkaan loppuvuodesta. Pari paalia heinää oli mennyt homeeseen (ehkä ei ollut pellolla ehtinyt kuivua tarpeeksi ennen paalausta, en tiedä) ja muutenkin olen tosi vaihtelevanlaatuista heinää kohdannut viimekuukausina. Olen sitten ihan reteästi ostellut jonkin verran eläinkaupasta Puron erinomaista (mutta tällä heinänsyöjämäärällä kallista) heinää, onpahan ollut herkullista possujen mussutella sitä menemään.

Ritari ja Nifra

30.12.2016 Syrkkirouva Sipsuttava Sydänlinko nukkui pois. Löysin hänet häkistään ilmeisesti jonkin kohtauksen saaneena, lähtö oli todennäköisesti ollut aika nopea. Siihen asti hän olikin ollut varsin hyvävointinen ja hyvämassainen. Hän eli 1v 6kk ja tahtoisin uskoa hänen saaneen ihan mukavan hamsterin elämän. Oltiin kummatkin Herra S:n kanssa tietenkin surullisia Sydänlingon poisnukkumisesta. Muisteltiin millainen tyyppi hän oli ollut ja ensimmäisenä Herra S:lle tuli mieleen kuinka Sydänlinko kerran puraisi häntä kalterin läpi sormesta. :D Minulle tuli mieleen kuinka tällä hamsurouvalla oli tapana aina iltaisin noin klo 20 jälkeen 1-2h jyrsiä kaltereita. Lisäksi muistan tapauksen kun olin todella surullinen ja murheissani viimevuonna istuessani eläinhuoneessa. Sydänlinko tuli kurkkimaan häkin laidalle minua keskellä päivää ja annoin hänelle palasen vessapaperia pujottaen sen kalterin välistä. Sydänlinko tarttui siihen oikein tarmokkaasti ja tilanne päätyi siihen, että hamsu sai vetää kalterin läpi rullasta tulevaa vessapaperia käyttöönsä niin paljon kuin halusi. Se näytti hassulta ja piristi minua silloin hieman.

Vanha kuva Sydänlingosta, hän oli aina hyvin terhakkana tarkkailupaikalla. *sydän*

Vuodenvaihteessa oli onneksi ollut niin leutoa, että pystyimme ottamaan Freija-kanin sisälle rakettien ajaksi. Se olikin ihan hyvä päätös, koska täällä oli aikamoinen meteli ulkona silloin. Ei tiedetty ennalta millainen metakka tällä alueella on uutena vuotena ja sehän selvisikin nyt. Freija oli 120cm häkissä täällä sisällä meillä asunnon viileimmässä kohtaa olohuoneessa heti parvekkeen uloimman oven sisäpuolella.  Tuosta olikin helppo häntä tarkkailla kun muutenkin istuttiin sohvalla leffojen parissa. Herra S naureskeli, että Freija kuikuili häkistään aina välillä sillai "Antakaa rahaa!" tai "Antakaa porkkanoita!". Se oli aika hassua. Mietittiin myös kuinka olisi hassua jos Freija saisi viikkorahaa ja kävisi vihannestorilla aina tuhlailemassa.. :D Freija käyttäytyi varsin rauhallisesti, laidunteli heinää, söi vihanneksia ja joi vettäkin normaalisti vaikka ulkona olikin aivan hirveä meteli (olen tainnut täälläkin joka vuosi mainita kuinka inhoan ilotulitusraketteja aivan hirmuisesti..). Freija kyllä ymmärsi hyvin miksi oli sisällä ja oli varsin tyytyväinen siihen.

Nyt tämä syrkkirouva Absoluuttinen Tosi-Dimangi edustaakin lajiaan yksinään täällä. Oli niin surku kun olin Sydänlingollekkin suunnitellut vaikka mitä mökkijuttuja ja muita, mutten koskaan ehtinyt niitä toteuttamaan.. Tosi-Dimangi sai nyt sitten kahta moninaisemmin irtaimistoa itselleen..

Huomenna mennään Herra S:n kanssa ratsastamaan Emman Tallille Riihimäelle islanninhevosilla! Odotan NIIIIIN innolla, koska en ole miljoonaan vuoteen käynytkään ratsastamassa ja Herra S:lle se onkin uusi kokemus kun kuulemma vain kerran aiemmin ollut talutusratsastuksessa ponin selässä lapsena. :D Kovasti tuossa ties kuinka monennetta kertaa Lord of the Rings- ja Hobitti -elokuvia katsellessamme hän tuumasi, että tahtoo sitten ratsastaa sellaisella sotaratsulla mitä näissä elokuvissakin näkyi. Krrrhhmmm.. Esitän toiveen eteenpäin.. :'D

 Ai miten niin aitaukseen putkahti Dodilta ja Melchiorilta jäänyt herkkutikun jämä?

 Rapsu meinasi voittaa koko pelin, mutta kuinkas kävikään..

Kutsuin Nifran paikalle heinäpisteeltä (hän edelleenkin tunnistaa nimensä ja juoksee paikalle jos huikkaan "Nifra!") ja hän sai isoimman palasen herkkutikusta itselleen.

Rapsulle jäi vain narunpätkä. :D Naureskelin tuossa kuvia rajaillessani, että tuijotteleekohan tuo pussilakanan tirppa Nifran pehvaa.. Kauhiksestakin näkyy kuvassa vain perävalot. :D

Muruset tikusta vaan jäljellä tuolla pussilakanalla. Nefin mielestä voisi olla lisääkin herkkutarjoilua.

 Tuli omaan silmään aika tyhjä tuosta nurkasta, siellähän oli Sydänlingon iso häkki pöydällä ja häkin päällä vasta oli nuo campbelliasumukset.

Nyt tulevia tapahtumia tällä viikolla on uudet asukkaat tyhjillään olleeseen minidunaan, "hamsteridiileri"ystäväni tulee käymään kahvilla lähipäivinä.. :D Tästä asunnosta löytyykin jo moppitukkia (Dodi ja Melchior) niin oli vähintäänkin soveliasta, että toinen näistä tulevista näyttää turkkinsa puolesta pieneltä lamppuharjalta. :D Luonnollista poistumaa olikin jo tullut viimevuonna hiiriherra Kuvernööri Kolossaali-Kastanjan ja Sydänlingon verran, joten kyllä yksi miniduna mukaan mahtuu. Odotan kyllä innolla pikkupalleroita saapuvaksi!

Oli hupaisaa eilen kun veljeni avuliaasti putsasi tietokoneeni pölystä sisältäpäin. Konetta ei oltu avattu vuosiin ja nyt kun hän otti sivuseinämän pois oli vastassa maailmanloppua henkivät pölykertymät! :'D Ei mikään ihme kun edellisessä kämpässäkin minulla oli kone aika lähellä pöliseviä gerbiiliasumuksia..

Kaino-Vieno Nefi

Tulossa siis eläintarvikepostausta ja mahdollisesti perinteinen "vuosi 2016"-kooste myös. Lisäksi tuumiskelin josko jossain välissä postaisin tänne töihini (www.tmimerilyra.fi) liittyen mitä eläinkommunikointi on ja miten olen sitä päässyt hyödyntelemään omienkin lemmikkieni kanssa. En usko, että hirmuisesti ihmisillä vielä on tietoisuutta aiheesta. :)

Kivaa kuluvaa viikkoa kaikille!

-M