Kuka kuorsaa?

Heips!

Dodin ja Melchiorin asumusta siivotessani tuumin peruukkiasioita. Nyt on aika lailla kuukausi kun heiluin trimmerin kanssa Dodin ja Melchiorin karvat lyhyiksi ajellen (ja varmasti muutamia ihmisiä järkyttäen :D). Nyt on jo mukavasti tukka kasvanut heillä takaisin ja sen huomaa selvästi kun vertaa kuukauden takaiseen postaukseen. Itseasiassa olen huomannut näiden poikien hieman keventyneen rakenteeltaan massakkaimmista päivistä ja olen heille lisännyt pellettiannosta. Se on tuottanut tulosta ja masutuntuma on nyt ihan ok tuolla Dodillakin. Nämäkin tupeet täyttävät pian 3-vuotta. Dodi taisi olla enimmillään aikanaan 1300g, kun taas nyt 1kk sitten punnitsin vain 960g. Omasta mielestäni hänen olisi hyvä olla siellä 1000-1150g tietämillä ainakin. Melchior on ollut aina "linnunluinen", sellainen siro ulkoavaruudesta pudonnut äkäpussi. :D Erikoista hänellä on, että kynnet kasvavat tosi hitaasti muihin marsuihini verrattuna ja olen miettinyt josko hänellä kasvukapasiteetit menevät ennemmin tuohon karvankasvuun..

Siivoustilanne on kriisitilanne! T. Melchior

"Menetkös siitä senkin turjake.." T. Melchior

Melchiorin persoonaa on kyllä vaikea kuvailla muuten kuin oikeasti ulkoavaruudesta tupsahtamisella. :D Tällä kertaa otin suurimman osan kuvista salamaa käyttäen, mitä yleensä en tee. Dodikin onnistui ilohyppelemään puhtaissa puruissa niin, että näyttää lumisateessa olleelta. :D

Siis ohmigoodness, pääsin korkkaamaan Hirnupaalin! Jeeee kuinka onkin parempaa rompetta kuin Pölkky, oli kyllä ilo siivota! Hirnu pölisee omien kokemusteni mukaan PAAAALJON vähemmän kuin Pölkky, on kuohkeampaa ja suurilastuisempaa. Aivan ihanaa kun vahingossa laitoin jopa liikaa purua tyypeille, olin niin alistunut jo littanaan Pölkkyyn, että kuohkea Hirnu yllätti aivan. :D

"Jätän tämän papanan merkiksi käynnistäni paikalla." T. Dodi

Juomapullojono.

Katkis ja Efeldonkin ilostuivat Hirnusta, Efeldon-pappakin heitti pukkilaukkapomppuja! Katkis meinasi mennä mukkelis makkelis innostuttuaan niin. :D

Efeldon aina huuli pyöreänä ihmettelee asioita. Aivan supermussukka, sellainen lempeä ihanuus. *sydän*

Oma kasvattini Katkis (Katala Ukkonen) viehättävästi kassit pitkänään relailee puhtailla puruilla. :D Hänelläkin ikää mittarissa hieman reilu 2-vuotta.

Nifra-murunen. *sydän*

Kuka kuorsaa? Istuin kahvia juomassa eläinhuoneen lattialla ja ihmettelin outoa ääntä. Tutkin asiaa ja selvisi sen olevan kuorsaava Melchior! Hän on kyllä aina kuorsannut ja olin vain unohtanut tämän. Hengitysääniä ei kuulu häneltä valveillaollessa, vain kun oikein torkahtaa. :D

Tuumin tuossa eilen, että onpas minulla ihana perhe saman katon alla. Herra S ja nämä kaikki karvapehvat, paljon hyvin rakkaita tyyppejä. *sydän*

MARSUMAYHEM muuten täyttää piakkoin vuosia! 16.11.2016 tulee kolme vuotta jo täyteen meidän karvapehvakaaosta. Kylläpä aika on vaan armottomasti vyörynyt eteenpäin. Onko kenelläkään lukijalla postaustoivetta jos jonkin erikoispostauksen tekisin tuossa merkkipäivän tienoilla?

-M

Hirnua!

Heippa!

Moni muistaakin, että olen haikaillen muistellut Hirnu-kuiviketta jo iät ja ajat siitä lähtien kun sitä lakattiin Agrimarketissa/Hankkijassa myymästä. Sain vinkin, että K-Maataloudessa myydään Hirnua vielä ja siitäkös riemu repesi kun hoksasin yhdenkin toimipisteen sijaitsevan kohtuullisen matkan päässä meiltä! Herra S tosi ystävällisesti lähti taas hullua marsueukkoa kuskaamaan kun haettiin ensin kolme paalia Hirnua ja sitten vielä paikallisesta eläinkaupasta aiemmintilaamani rehusäkki marsuille ja lisäkkeenä vielä kanille ja hamstereillekin Altrominia. Nifralle painonnousun tueksi myös hommasin uuden pussin Recovery Plussaa, parhaimmaksi itsetoteamaani tukiruokaa. Edellisestä pussista menikin loput tänään kun muruli mussutti menemään.

Toivottavasti Hirnu on säilyttänyt laatunsa! Olisi ihanaa kauhoa tuolta paalista samanmoista matskua kuin aiemmin on kokemuksena. :) Lisäksi tällä viikolla tuli pari paalia oikein hyvää tämän vuoden sadon heinää Lemmikkiexpressiltä, nyt on taas perustarpeita kotvaseksi karvapyllyillä!

Nifra on kyllä kirkkaasti fiksuin marsu kaikista noista muista hirmuhallitsijoistani. Nifra heti havaitsee kaikki tapahtumat ja hoksasi uuden pellettisäkin tulleen huoneistoon kauan ennen muita! :D Tuossa onkin tyhjä tukipuurolautanen kun jäi aitaukseen muiden tiskattavaksi Nifran syötyä ensin niin paljon kuin halusi. Pellettimaistiaiset jäivät saamatta (onhan päivän pellettiannos jo syöty aikaa sitten) ja säkki meni pakastimeen varmuuden vuoksi ainakin muutamaksi päiväksi.

En oikein tiedä pitäisikö olla nolostunut, huvittunut vai suivaantunut kun noita paaleja kotiinkantaessani seinänaapurimme lapsia tuli rappukäytävään (ilmeisesti olivat jonnekin menossa juuri samaan aikaan), mutta he jäivät tuijottamaan suu auki tekemisiäni kunnes saatiin kaikki kolme paalia ja useampi muu kassi sisälle kannettua ja ovi kiinni. Tuli ihan sellainen olo, että olisin joku sirkuseläin.. :D Mutta toisaalta jos ajattelee niin en usko näiden lasten koskaan nähneen ensinnäkään 25kg purupaalia ja sitä kuinka ihmeessä joku voisi kerrostaloasunnossa tarvita sellaisia. Kerran muistelen heille vastanneeni kysymykseen "Mitä eläimiä teillä on?" (viitaten "huoneistossa lemmikkieläimiä"-tarraan ovessamme) "Marsuja". Lieneekö sitten jäänyt tämä mieleen saatikka onko käsitystä millaisia marsut ovat. :D Oli kyllä vähän vaivaantunut olo kun ihmisenalut oikein rivissä olivat tuijottaneet suu auki kaikki kun kanniskelin paaleja kotiin.. Vähän vastaava olotila kuin silloin kerran postisedän erikoisen tempauksen jäljiltä, tässä linkki siihen jos joku haluaa muistella mikä olikaan kyseessä. :D

Täytyy raportoida tänne seuraavan siivoushärdellin yhteydessä onko Hirnu vielä niin hyvää kuin muistelin..

-M

Metsätunnelmaa ja Freijan karvahelma

Heip!

Tuumin tuossa, että "nyt oikein nautiskelen tästä kahvista ja kirjoitan blogiin samalla".. Todellisuus muodostui kahvimaidon töräyttämisestä lattialle ja sen siivoamisesta, mutta ehkä nyt se kahvin lipittäminen voi alkaa. :D

(Olen itse ottanut kaikki kuvat, niiden kaikki luvaton käyttö on kielletty.)

Kävin äidin ja hänen karvaisemman puoliskonsa kanssa haistelemassa metsää ja järven läheisyyttä. Oli oikein mukavaa tälläinen reilun vuorokauden reissu saada tehtyä kun irtautui arkihommista kuitenkin jonkin verran (mekin kun Herra S:n kanssa asutaan kerrostalossa). Herra S jäi marsuja kotiin palvomaan sijastani ja sainkin kuvaterkkuja kurkkutarjoilun tiimellyksestä, se oli kivaa. :)

Iloksemme ensilumi alkoi sataa juuri silloin kun pääsimme kohteeseemme ja oli vähintäänkin vaikuttavaa kipitellä metsän keskellä kun lumihiutaleet leijailivat maahan.

Tämä on lempparini, ihanan sävyistä tuo jäkälä kun ei oikein osaa sanoa taittaako valkoinen joko roimasti siniseen vai vihreään päin. Kenties jonkin sortin harmaa kyseessä..

Ensilumi ja vihreää. Onneksi olin laittanut piilolinssit niin näinkin kaiken tarkasti kerrankin. :'D Ihanaa oli myös nähdä runsas määrä naavaa puista roikkumassa!

Komiikkaakin reissuun sisältyi kun yllättäen yöpymispaikassamme ei puhelimeni toiminut lainkaan. Tai siis kuuluvuus hävisi aivan kokonaan ja kännykkä oli rakennuksessa sisällä ihan hyödytön. Tietenkin tahdoin Herra S:n kanssa viestitellä miten kotona vaikkapa marsuilla menee (mitä sitä nyt muutakaan hullu marsueukko miettisi :D ) ja minun piti mennä pihalle ja kävellä ainakin parikymmentä metriä (joskus enemmänkin), että sain kuuluvuuden takaisin ja pystyin ylipäätään lähettämään/vastaanottamaan viestejä. Koomista tämä oli kun äidillä ja hänen puolisollaan ei ollut minkäänlaisia ongelmia puhelintensa kanssa rakennuksen sisällä, heillä kun on eri liittymä kuin minulla. :D Siinä sitten illalla halusin tietenkin laittaa uroolleni kotiin viestiä, mutta minulla meni pupu pöksyyn kun säkkipimeyteen olisi pitänyt mahdollisesti kipitellä joku 50 metriäkin että olisi luuri alkanut taas toimia. :'D Ei se pupu olisi sinne pöksyyn niin sujahtanut jos en olisi nähnyt jo monta kuukautta painajaisia samantyyppisestä maisemasta, josta kimppuuni hyökkää aina ainakin kolme isoa karhua. Tietenkin olisi voinut etsiä mistä ne pihavalot menivätkään päälle tai missä olisi taskulamppu (tehokkaampi kuin puhelimen, joka on olematon), mutta pupu pöksyissäni sai minut toteamaan "Nope. Not gonna happen!". :'D Mies sai hyvät naurut kun kuuli seuraavana aamuna näistä miun sähellyksistä..

Ja jottei nyt aivan jäisi karvapyllyt uupumaan postauksesta niin tässä teille sumeat kuvat karvatöyhtöhelmaisesta Kuningatar Freijasta, joka päätti tehdä meille tupatarkastuksen. :D

Karvanvaihto on ollut aika huikea hänellä, vähän jos rapsuttaa niin on jo kourallinen karvaa vähintäänkin kaikilla vaatekappaleilla mitä on päällänsä. :D

"Ai täälläkö oli sitä ruokatarjoilua?" *seuraavassa hetkessä nakertaa kamerankulmaa*

-M

Kuvia ja kuulumisia jälleen. :)

Heip!

Pari päivää sitten napsin hieman kuvia. Katsotaan mitä kameraan tarrautui.. :)

Aika velmunnäköinen Margadash Ilomieli vesikipolla. :D Ulkoisesti vanha herra on säilynyt ihan samannäköisenä vaikka ikää onkin jo 2,5v!

Täytyy katsoa joku toimivampi heinälaatikkoratkaisu tähän, ikävä tuo sängynaluslaatikkojen reunavuori tuossa keskellä. Siinä on muuten kankaita turvallisuussyistä ettei kenelläkään jää vahingossa varpaita laatikkojen väliin tai muuta. Perus tehdashäkit ovat pois laskuista kun ovat niin epäkäytännöllisen kokoisia tarkoitukseeni, ehkä tässä vielä keksin jotain passelimpaa..

Nifran papanat ovat oikein hyvänlaisia vaikka neiti onkin höseltänyt niin ettei ole oikein ehtinyt syömään tarpeeksi omasta mielestäni. Edelleenkin sellainen 70g olisi hyvä saada hänelle lisää. Juuri tuossa äsken aamukahvia hörpin Nifra, pellettikasa ja vihanneksenpalanen sylissäni ja toinen mussutti oikein antaumuksella. :)

Vähän muutin järjestystäkin kun siirsin jo tovi sitten tyhjäksijääneen hiiriterran marsujen aitauksen alle jemmaan. Kuulin villiä huhua, että mennään lähiaikoina K-Maatalouteen hakemaan Hirnu-kuiviketta!! En malta odottaa, se on tähän mennessä ollut miun aivan ehdoton lempparipuru jota jo aikaa sitten lakattiin myymästä Hankkijassa, josta yleensä ollaan purut haettu. Varmaan halailen niitä Hirnupaaleja sitten onnesta soikeana. :'D Minä kun en pidä tuosta Pölkystä yhtään.  Ainiin tuolla marsupoikien häkeissä on uutena nuo Ikean vihreät lastenjakkarat, samoin Sydänlinko-hamsulla on tuolla häkissään puinen viinipulloteline helpottamassa Tarzanina heilumista. Nämä irtaimistot löytyivät Lempäälän kirpputoreilta kun kävin tovi sitten äidin luona kääntymässä.

"Oisko herkkui?" Nifra on aina siellä missä tapahtuu ja paljon ennen kuin muut kuikkupehvat edes huomaavat mitään. :D Tuo Nalle Puh-aiheinen pussilakana on kyllä lempparini kaikista marsujen tekstiileistäni. Pussilakana on todella vanha, peräisin muistaakseni omasta lapsuudestani. Siinä on jo pari reikääkin kulunut, mutta kuosi on niin mukavan värikäs kuikkupehvoille, että saa kyllä useampi reikä tulla vielä lisääkin ennen kuin pois olen sitä heittämässä. :D

Siivoushurrikaanin jälkeistä tunnelmaa. Ritarikin parkkeerasi tyynyn päälle itsensä, mikä on hieman poikkeavaa hänen normaalisti mennessä jonnekkin piiloon.

Tässä yksi ratkaisu miten saan vain Nifralle annettua tukipuuroa (Recovery Plussaa) painonnousun tukemiseksi. Eli tälläisen pienen taikishäkkyrän lasken aitauksen sisään, Nifra sinne tukipuurolautasen kanssa ja hän mussuttaa autuaana muiden ollessa tosi kateellisia vieressä. :D Tuo kavereiden kateellisuus lisää vain ruokahalua ja on toimiva lisämauste tässä puurotarjoilussa. "Lälläslää.."

Rapsun nenä erityisesti on kyllä kuvauksellinen. Tai jotenkin aina silloin läsnä kun on kamera kädessä. Ei minulla muut marsut kyllä nenäile näin paljoa. :D Rapsu on tuollainen persoonallinen höppänä. *sydän*

"Ooooo!" T. Ritari

Eilenkin täällä kävi kahvivieras ja oli mukavaa päästä kertoilemaan näistä eri eläimistä ja vastailemaan hyviin kysymyksiin. Marsujen erilaisia turkkejakin siliteltiin (esimerkkeinä Nefi, Nifra, Kauhis, Ritari ja Yamsukin). Kääppäritkin aiheuttivat ihastusta kun parsakaalitarjoilun yhteydessä tulivat oikein tyytyväisinä näytille mussuttamaan kyseistä vihannespalasta. Gerbuneidit Muumi ja Herakin tulivat vierasta moikkaamaan oikein sievästi, olin suorastaan yllättynyt. :D Marsuistakin huomasi monesta, että tuntuivat tietävän milloin heistä puhuttiin kun tulivat ihan hollille. Esimerkkinä Kauhis, jonka kastraatiotarinaa kerroin ja herra tulikin kuikuamaan meidän viereen heinäpisteelle niinkuin tietäisi hänestä puhuttavan. :)

 

Dodi-marsun kanssa keksittiin koiruuksia toissailtana. Halusin aiheuttaa ihmetystä possuille ja illalla jo askartelin tulevan aamun pelletit vessapaperirullalelujen sisään (kuvat kännykällä otettuja). Kyllä oli vipinää kun seuraavana aamuna tyypit saivat normitarjoilun sijaan kasan tuollaisia leluja, jossa oli pelletit sisällä. :D Dodi auttoi askartelussa... Tai ainakin helpotti urakkaani kun söi suoraan kuormasta. :'D Tuossa kauhassa oli pellettejä mitä sitten laittelin tuollaisiin leluihin sisään. Dodi oli ihan mukana tässä suunnitelmassa. :D

Ystävä oli tulossa kahville ja lähetin ennakkoon kuvaterkkuja hänelle, että täällä odoteltiin. Hassu ilme sattui Gaialle kun tuolla taustalla lymyää, harmi että kuvan laatu on luokkaa "kännykkä". :D

En kyllä malttaisi odottaa mitä kaikkea kivaa minun polullani onkaan vielä vastassa tänä vuonna! Ihanaa kun tietää myönteisiä muutoksia olevan tulossa eikä mene enää kauaakaan. Aivan mahtava olo kun mielikin on virkistynyt ja käynnistynyt jollain ihan uudella vaihteella. :)

Taitaa tänään olla manipedipäivä kuikuille, josko muistaisin kameraa pitää hollilla tekemisen tiimellyksessäkin.

-M

Rapsu parrasvaloissa ja muita kuulumisia

 Heips!

Eilen tuumin etten ole hetkeen taas tänne päivittänyt. Seuraava ajatus oli, ettei oikein ole tullut tuoreita kuviakaan räpsittyä ja ei siinä muu auttanut kuin ryhtyä tuumasta  toimeen. Lähestyin eläinhuonetta ikivanha pokkari hyppysissäni ajatellen "jos mä nyt pari kivaa kuvaa saisin.." ja lopputulos olikin aika kaaoottinen. :D Kuvissa on mukana feattaamassa myös 15min papanat, siivouksesta ei ollut kuin varttitunti. :D

Saatoin olla syönyt juuri banaanin ja vainukoiralauma kyllä huomasi sen tultuani kuikuilemaan aitauksen äärelle.. :D

Rapsua rapsututti. Esimerkiksi tälläiset liikehdinnät olivat haasteellisia selän leikkaushaavan paranemiselle. Ei mikään ihme, että useampi viikko meni. Leikkauksesta on nyt hiukan reipas kuukausi ja Rapsun selkä on aika lailla jo normalisoitunut, mitä nyt arpi näkyy jos takaisinkasvaneita karvoja hieman lakoaa pois tieltä.

"Nappaan pari kivaa kuvaa.." Joo kyllä vain.. :D

Rapsu on kyllä niin persoonallinen mussukka. Ikää hänellä on jo 3 vuotta ja 5 kuukautta.

"Ettei sulla kuitenkin ois sitä banaania vielä lisää? ...Kaverin puolesta kysyn."

Marsut olivat viimeaikoina keksineet alkaa huutaa jopa niinkin aikaisin kuin klo 03.30 aamupellettejään, normaalisti kun meillä herätään arkena vasta klo 04.50. En tiedä mikä tuossa oli takana, ehkä ikkunasta tulee verhon läpi silloin jotain valoa, ulkona on kyllä erilaisia valaistusjuttuja mistä joku saattaa silloin mennä päälle ja näkyä verhonkin läpi. Minä sitten kilttinä hulluna marsueukkona olen mennyt ne antamaan ennen kuin naapurit moiseen möykkään heräävät, en tiedä josko ylä- tai alakertaan kuuluu kuikutus ja kuinka hyvin. Ei kukaan tahdo aamuyöstä herätä naapureiden mökäämiseen. :D Tähän asiaan tuli jokseenkin toimiva ratkaisu siitä, että kävin parin päivän reissulla äitini luona Herra S:n jäätyä eläintenhoitajaksi kotiin. Hän tosiaan on sikeäunisempi eikä todella ollut noussut ennen sitä klo 04.50 sängystä (kuulemma ainoa poikkeus olisi ollut jos olisi iskenyt vatsatauti :'D) ja possut joutuivat väkisin odottamaan aamutarjoiluaan sinne asti. Tough love! Kyselin mieheltä mitenkä täällä aamut menivät poissaollessani ja hän totesi minun vain hemmotelleen possut piloille. Vähän kuikutusta niin hullu marsueukko jo kipittää tukka pystyssä suoraan sängystä syöttämään possulaumaa. :D Nykyisin tyypit huutelevat pelletinhimoissaan vasta maltillisesti siinä puoli viiden jälkeen. Olen kyllä sellainen murehtija (niinkuin tässä tapauksessa "omg entä jos naapurit heräävät"), toisin kuin tuolla miehellä on ehkä hieman käytännöllisempi ote asioihin. :D Poissaollessani Freija ei ollut yhtenä päivänä päässyt normaaliin tyyliin (aamusta iltaan) aitauksestaan koko parvekkeelle liikkumaan, vaan oli joutunut tyytymään myöhäisestä iltapäivästä iltaan. Oli kuulemma ollut aikamoinen karvahelmainen (karvanvaihto on hurja nyt) kiukkupussi vastassa kun vähän reilun muutaman tunnin jälkeen piti jo palata aitaukseeen. Pörinät ja murinat olivat ilmoilla ja Herra S:llä oli hieman tekemistä. :D

Käkkäräviiksi-Nefi pitää lymyilystä. On aina aikamoinen hitti aitauksessa kuikkupehvojen keskuudessa täällä jos on joku pyyhekasa tai muu johon voi mennä lymyilemään.

Ja arvatkaa kuka huomasi kaupan vihanneshyllyillä kookospähkinöitä nähdessään ajattelevansa "Hmm, tuosta saisi kivan mökin kesyhiirelle..". Havahduin mietteistäni viereisen vihanneshyllyn kurkku kädessäni ja totesin, että "apuaaaaa...".. :D Jollain on kuin onkin hiirikuume tullut takaisin.. Olen myös paljon nähnyt unia viimeaikoina erilaisista eläimistä ja aamuisin olen ollut monesti ihan tötteröö herätessäni. Edesmenneen kesyhiiriurokseni Kuvernööri Kolossaali-Kastanjan asumuskin on tyhjillään edelleen, terran juuri tunkaisin jemekseen marsujen aitauksen alle odottamaan sitä päivää kun joskus on taas sille tarve.

"Otan myös vastaan muitakin herkkuja!"

Blogissa on ollut viimeaikoina hiljaisempaa aivojeni pörrättyä intensiivisesti muiden asioiden parissa. 1-2kk päästä pitäisi alkaa tapahtua ja nimenomaan myönteisiä ja energisiä asioita. Näistä lisää sitten ajankohtaisesti. :)

"Ai eikö ole vai? *miedosti pöyristynyt* " 

Meillä muuten meni myös marsujen, hamsterien, gerbujen ja kanin pelletti vaihtoon. Nykyään täällä syödään Altrominia, jota käyn noukkimassa paikallisesta eläinkaupasta. Vähän vielä täytyy tuumia tarkemmin tuota gerbujen ja kääppäreiden sapuskaa. Heinää on ollut nyt aika haastavaa myös löytää hyvänä huonon heinäsatokesän tiimoilta. Pari pv sitten sain hyppysiini Lemmikkiexpressiltä tilaamani heinäpaalin (hyvälaatuisen paaliheinän toivossa olen monenlaisia paikkoja nyt miettinyt mistä hommaisin) ja ilostuin kovasti kyseisen paalin paljastuttua todella hyväksi, on vieläpä tämän vuoden satoa. Sieltä taidan useammankin paalin tilata piakkoin.

Kuulin villiä huhua, että Herra S on tänään viemässä minua ulkoilemaan Helsinkiin, ihanaa potea välillä asukriisiä ja pohtia tukka- ja meikkivalintoja. Meilläkin on pian ensimmäinen vuosipäivä ja olen kyllä äärimmäisen onnellinen tuosta ajoittaisesta spontaanista vokaalisesta Tarzanista ja erilaisten Meri-aiheisten lorujen lurittajasta. Juuri sopivan erikoinen, huumorintajuinen ja muutenkin täydellinen mies minulle. :D Jopa kuningatar Freijakin on Herra S:n hyväksynyt kaverikseen paremmin kuin minut (mitä nyt kerran Herra S:ää puraisi pehvasta). :'D

-M

Meininkikuvia kun Rapsu ja Nifra pääsivät takaisin laumaan pitkästä aikaa!

 Heip!

Tänään olikin mukava päivä kun Rapsu ja Nifra pääsivät takaisin laumaan pitkästä aikaa! Nifran paino on noussut aika lähelle normaalia (vaihdellut 845-880g välillä riippuen onko juuri ollut herkkuaika), meillä tavoitteena kun on Nifralle normi n. 900g. Rapsun isonlaisesta talipattileikkauksesta on nyt 2,5vk ja leikkaushaava on niin hyvin parantunut etten näe enää tarvetta erilliselle toipilashäkille. Rapsulla ja Nifralla alkoi muutenkin mennä hermo toisiinsa niin parempi päästä energia purkamaan tuonne isoon aitaukseen ja näkemään muitakin karvapehvoja. :D

Välillä jaksettiin olla kavereitakin. Rapsun leikkauksen jälkeen ensimmäiset 2vk pidin häkissä suurimman osan ajasta väliaitaa (pari taikakuutiopalaa)  tyyppien välissä, koska Nifra tuppasi mennä kiusaamaan (meni ihan viereen heilumaan) kipeää Rapsua ja sitä huutoa ei kuunnellut kukaan. Kurja se oli muutenkin ajatella Rapsun joutuvan kaveria stressaamaan kun senkin energian parhaiten käyttää toipumiseen. Rapsulla nyt toivon mukaan mukavat eläkepäivät kun se valtavaksi kasvanut talipattikin poistettiin. :)

Omenia kävin poimimassa hiljattain, olivat herkullisia.

Aitauksen siivouksen yhteydessä lisäsin poppooseen Nifran ja Rapsun. Siitä syntyi kuhina ja ai että Kauhis oli tyytyväinen saatuaan kaksi typykkää takaisin haaremiinsa. :D

Nifrakin (a.k.a neiti Siivousylitarkastaja) vaikutti oikein tyytyväiseltä päästyään kuukausien jälkeen takaisin sinne missä tapahtuu ja on enemmän ihmeteltävää (tarkastettavaa). *sydän* Tuo pehmolelupossu on hiukan kärsinyt pesukoneessa... :'D

"Heeeeeetkonen??" T. Rapsu

Nefi otti kannakseen sivustaseuraamisen.

Tyypit jonottivat mökkeihin.

Yamsua kiinnostaa vain heinä. :D

Tilannekuva! Gaian nenä osui Rapsun takapuoleen, Rapsu pomppaa ja ruikkaisee Gaian päälle kostoksi. :'D

Abyt viihtyvät parhaiten keskenään. Vai johtuneeko samasta kasvattajasta, en tiedä. :D

Tomera Tirppa ja heinänkorsi.

Yamsukin hoksasi jotain olevan meneillään.. :'D

Torikokous!

Saatoin siivouksen jälkeen mennä eläinhuoneen lattialle istumaan ja syömään välipalaa.. :D

Fotoa marsujen tekstiileistä. Osa oli käytössä, joten tässä ei ole kaikki. Repertuaaria on jokseenkin tarpeeksi vaikka välillä vanhimmasta päästä joutaa jo poiskin. :)

Viime perjantaina käytiin Rapsun kanssa luottoklinikalla Linnunmäessä toisessa leikkaushaavan kontrollissa kun itseäni mietitytti haavan tilanne. Tohtori poisti haavalle muodostuneen ruven ja uusittiin vielä kerran 1vk kestoinen ab-piikki. Rapsulla ei koko tämän 2,5vk aikana ole paino laskenut ja muutenkin käytös on ollut onneksi normaalia. Ainoastaan 1-2pv leikkauksen jälkeen papana oli poikkeavaa, mutta sen nyt ymmärtääkin ja pian normalisoitui tämäkin asia. Suurin toiveeni onkin, että nyt suuren talipatin poistuttua Rapsun selästä murmeli saisi oikein mukavat eläkepäivät. Edelleenkin olen äärimmäisen tyytyväinen Linnunmäen palveluun. *sydän*

-M